Kolumni onnesta ja ilosta: Mona Bling

Jokaisen täytyy saada olla oma itsensä, niin vapaa-ajalla kuin töissä. Pride tarkoittaa suomeksi ylpeyttä. Ylpeys omaan itseensä ei kuitenkaan yksin auta ihmistä olemaan avoimesti oma itsensä, jos yksilöstä tuntuu, että koko maailma on häntä vastaan. Kaapissa on tilaa vain vaatteille, ei meille ihmisille.

Puhuin muutama viikko sitten biseksuaalin ystäväni kanssa siitä, miten joidenkin ihmisten – usein cis-sukupuolisten heteroiden – mielestä Pride on täysin turha. Musiikkialalla työskentelevä ystäväni kertoi, että hän ei voi omassa työympäristössään, äänitysstudiossa ja keikoilla, kertoa työkavereilleen olevansa bi, koska pelkää heidän reaktioitaan. Miehen työkaverit heittävät usein homo- ja bi-fobisia vitsejä ja vaikka ne satuttavat, ystäväni ei halua sanoa mitään, koska ei halua saada vaikean ihmisen mainetta.

Ystäväni ei ole yksin ajatustensa ja pelkojensa kanssa. EU:n perusoikeusviraston (FRA) tuoreeseen tutkimukseen vastanneista suomalaisista sateenkaari-ihmisistä peräti 92 % vastasi olevansa jossain määrin kaapissa seksuaali- ja/tai sukupuoli-identiteettinsä kanssa työpaikallaan. Prosentit ovat valtavat ja ne kertovat karua todellisuutta LGBTQ+-ihmisten arjesta maailmassa, jossa oletusarvoisesti heteroutta ja cis-sukupuolisuutta pidetään normina. Marimekko kannustaa jokaista seuraamaan rohkeasti omaa sisäistä majakkaansa.

“Armi Ratia oli valtavan lujatahtoinen nainen, jonka tahto voitti aina hänelle ominaisen ujouden.” Näin on kuvaillut Marimekon legendaarista perustajaa kirjailija Marja-Leena Parkkinen, joka tunsi Ratian henkilökohtaisesti. Meidän kaikkien tulisi olla enemmän kuten Armi: vaikka ujostuttaisi, on sanottava se, mitä on sanottava ja tehtävä se, mikä on oikein.

On rehtiyttä puhua ääneen epäkohdista, joita näkee ympärillään. Vaikka tekisi mieli välttää konflikteja, on jokaisen vastuulla puuttua arjessa tapahtuvaan syrjintään. On aika sisäistää, että ihmisoikeuksien puolustaminen ei ole radikaali teko, vaan vähimmäisvaatimus ja sanoa ääneen: “En hyväksy homo- tai transfobiaa.” Marimekossa sana on sopimuksen arvoinen.

Olen miettinyt useasti, mistä vihamielinen käytös LGBTQ+-ihmisiä kohtaan johtuu. Uskon, että tässä, kuten myös esimerkiksi rasismissa, ihminen pelkää tuntematonta ja pelko voi antaa ihmisen käytökselle todella surulliset mittasuhteet. Kaikilla ihmisillä on oikeus elää elämäänsä rauhassa, mutta valitettavasti LGBTQ+-ihmiset kokevat paljon häirintää ja syrjintää. EU:n perusoikeusviraston kyselyssä 49 % suomalaisista sateenkaari-ihmisistä kertoi kokeneensa tosielämän verbaalista väkivaltaa ja kiusaamista 5 vuoden sisällä. Vastaajista 26 % eli yli neljäsosa puolestaan on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa.

Kun on kyse seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kohtaamisesta, tulisi jokaisen soveltaa tilanteissa maalaisjärkeä: jokainen ihminen on erilainen, eikä kukaan ole toista parempi. Maalaisjärkeen ei käy syrjintä toisen identiteetin perusteella: toisen ihmisen parisuhde tai identiteetti ei ole uhka omalle onnelle. Marimekko uskoo, että tavoitteellinen toiminta vie pitkälle, katteeton toiveajattelu sen sijaan ei.

Moni ajattelee, ettei vähemmistöryhmien puolustaminen ole minun taisteluni. On kuitenkin meidän kaikkien vastuulla rakentaa maailma, jossa kaikilla on hyvä ja turvallinen olla. Yksi LGBTQ+-kirjainyhdistelmään liitetty kirjain on A, joka tarkoittaan sanaa “ally”, liittolainen. Liittolaisuus on sitä, että tukee, puolustaa ja puuttuu vihapuheeseen ympäri vuoden, ei vain Pride-kuukauden aikana. Kun seuraavan kerran kuulet LGBTQ+-ihmisiä koskevaa herjausta tai syrjintää, ota se vakavasti. Miltä sinusta tuntuisi, jos olemassaoloasi, parisuhdettasi, nimeäsi, ulkonäköäsi tai itseilmaisuasi halvennettaisiin? Marimekossa avoimuuden ja luottamuksen ilmapiiri kumpuaa yhdessä työskentelystä ja mukaan ottamisen ja monimuotoisuuden vahvistamisesta.

Omassa matkassani transsukupuolisena naisena on tapahtunut paljon kehitystä vuosien varrella. Samaan aikaan kun fyysinen transitioni tapahtui, vahvistui myös oma identiteettini ja oma ääneni yhteiskunnallisena vaikuttajana. Silti tunnen joskus epävarmuutta puhuessani muista vähemmistöistä. Tunne katoaa, kun kuuntelen ja annan toisen kertoa omista lähtökohdistaan. Kuuntelemalla toisiamme opimme ja samalla saamme rohkeutta puolustaa toisiamme.

Tämän vuoden Priden teema on Pride in progress. Kehittyminen ja keskeneräisyyden hyväksyminen on oleellinen asia kaikessa, mitä ihmisinä teemme: kukaan ei ole täydellinen, virheitä sattuu ja se on ihan okei. Tärkeintä on, että uskaltaa epäonnistua ja oppia uutta. Marimekossa rohkeus on luovuutta.

Eräs viisas drag queen sanoi kerran: “Jos et pysty rakastamaan itseäsi, kuinka hitossa pystyt rakastamaan muita?”. Matka itsensä rakastamiseen on kuitenkin usein pitkä ja kivinen, keltaisista tiilistä rakennettu tie. Se kestää koko elämän, mutta toivon, että mahdollisimman moni löytäisi perille. Vaikka itsensä rakastaminen on ihana ja kaunis asia, on minun, aivan kuten muidenkin LGBTQ+-ihmisten, nuoruutta on varjostanut häpeä ja itseinho. Kenenkään ei pitäisi kokea itseään huonommaksi minkään asian takia – ei varsinkaan oman identiteetin tai sen, ketä rakastaa.

Elämään sateenkaaren alla liittyy paljon iloa ja kauniita asioita, mutta rakkaus toista ihmistä kohtaan on niistä kaunein. Parempi arki syntyy siitä, että saa välittää toisesta ihmisestä koko sydämellään ja kertoa siitä myös muulle maailmalle. Marimekossa on aina etsitty – ja löydetty – avaimia kauniiseen ja iloiseen arkeen.

Mona Bling (@mona_bling) on helsinkiläinen toimittaja, vaikuttaja ja transaktivisti.